Ylpeä Äiti

Kaikki me olemme varmasti ylpeitä omista lapsistamme. Kaikkien mielestä ne omat pullaposket ovat parhaimmat ja ihanimmat. Kaikilla meillä on myös omat tapamme kuinka me tämän osoitamme omille lapsillemme ja kasvatamme heidät. Itse tunnen että tähän mennessä olen saavuttanut äitinä sen minkä halusinkin, saan olla ylpeä upeista lapsistani ja kasvatuksessa olemme mieheni kanssa onnistuneet. Äitinä oleminen on yhtä vertailua koko ajan toisten lasten kanssa. Kenen vauva osaa jo syntyessään kontata ja kenen ei. Aluksi itsenkin sorruin vertailemaan esikoistani toisiin lapsiin kunnes tajusin että tämä on aivan turhaan. Kaikilla on omat tapamme tehdä asioita.

Tobias on maailman mahtavin tyyppi ikinä! Hänellä on paljon kavereita, hän ei valikoi niitä vaan on aina kaikkien kaveri. En voi tajuta että Tobias täyttää ensi kuussa jo 6 vuotta, onneksi hän lohdutti ja sanoi että hän on koko loppu elämänsä mamman poika! Sitä hän kyllä onkin, vietetään niin paljon aikaa yhdessä että minusta on tullut ensisijainen tuki.

Tobias on menevä poika, mutta hänellä on myös herkkä puolensa, joka tulee muutaman kerran viikossa esiin. 

Olen aina sanonut lapsille että meillä saa ja pitää näyttää tunteita, jos itkettää niin itketään ja jos hermostuttaa saa myös huutaa. 

Tobias on todella reipas, eikä pelkää uusia tilanteita, tästä olen erittäin ylpeä!

Vanessa on maailman ihanin pikku tyttö. Hän on pieni mutta pippurinen. Hänen yleisin vastaus on en tiedä :D

Hänellä on niin hömppiä juttuja välillä, että nauretaan vedet silmissä. Hän ei ole nirso vaan syö kaikkea mitä laitetaan nenän eteen. Ihaninta mitä Vanessan suusta kuulen päivittäin on: Olet maailman paras ja kaunein äiti. Tästä tulee joka kerta niin hyvä mieli!

Kehun ja kannustan lapsiani mahdollisimman paljon, että heille tulee hyvä itsetunto. Yksi tärkein asia mitä meidän lapsilta vaadimme on hyvät käytöstavat. Niillä päästään jo pitkälle. Suoraan sanoen välillä katson kauhulla kun joidenkin lapset eivät usko vanhempiaan ja käyttävät vanhempiaan kohtaan väkivaltaa. En voisi koskaan kuvitella että sallisin lapsiltani sellaista käytöstä.

Tärkeintä mitä meidän perheessä ei pihdata on rakkaus. Sitä lapset saavat yllin kyllin ja joka päivä he kuulevat kuinka tärkeitä he ovat meille ja kuinka paljon me heitä rakastetaan. Jos ei käynyt selväksi olen erittäin ylpeä lapsistani ja että saan olla juuri heidän äitinsä!

Tämmöisiä ajatuksia mulla pyörii tänä iltana! Herättääkö kenellekään mitään ajatuksia? :)

-Mariella-