Ajattelin kirjoittaa nyt hieman tarkemmin perheestäni sekä elämäntilanteestani.
Olen siis Mariella, kahden upean lapsen äiti. Olen tehnyt myyjän töitä samassa yrityksessä nyt 7 vuotta, valmistuin joulukuussa merkonomiksi. Tykkään valokuvaamisesta, vaatteista, sisustamisesta sekä liikunnasta. Käyn säännöllisesti salilla. Mieheni herra M, on minun tukipilari, olemme olleet yhdessä pian 8 vuotta :) Perheen perustaminen on ollut yksi unelmani ja olen onnekas että se on toteutunut.
Esikoiseni Tobias, täyttää syksyllä 6v ja menee jo eskariin!!! Hän on vauvasta asti ollut "liian helppo" kaikki on mennyt aina hyvin ja on maailman kiltein ja iloisin poika. Hän tykkää rakentaa legoja, askarrella, musiikista ja urheilusta.
Huhtikuussa hänellä todettiin ITP-sairaus, joka lyhkäsesti selitettynä tarkoittaa että hänellä on todella vähän verihiutaleita. Hän ei voi näin alhaisilla veriarvoilla olla päiväkodissa, hänelle tulee todella herkästi mustelmia (eli mustelmia on koko ajan todella paljon.) Yleisesti ottaen pitää ottaa todella rauhallisesti, Tobias odotti kovasti syksyllä alkavaa sählyä, mutta tällä hetkellä ei ole sinne pääsemässä. Nämä elämänmuutokset ovat olleet tälle pienelle pojalle kovia ja onkin reagoinut aika voimakkaasti. Nyt on tilanne helpottanut kun kaikki ollaan kesälomalla ja yhdessä, mutta pian on paluu arkeen, eikä tietoa koska pääsisi takaisin päiväkotiin.
Tobias tykkää harrastaa kaikkea mahdollista ja on todella reipas :)
Vanessa on pieni ja pippurinen 4v ilopilleri. Vanessan alkutaival oli aivan toisenlainen kuin Tobiaksella. Vanessa syntyi pikkukeskona rv 26+2 ja painoa oli 1100g. Yhteensä kolme kuukautta hän oli sairaalassa, lähellä oli kuolemaa, mutta tämä pieni tyttö jaksoi onneksi taistella!
Vanessa on aina kehittynyt kaikessa omaan tahtiinsa, nykyään keskosuutta ei juuri huomaan muutakun pienuudessaan :) Vanessa ei jaksa olla kuin pienen hetken paikoillaan ja sitten taas mentiin. Hän saattaa alussa olla hieman ujo, mutta kun vauhtiin pääsee, ei loppua näy puhumiselle. Hän ei peittele tunteitaan, jos naurattaa niin nauretaan ja jos kiukuttaa niin silloin myös kiukutellaan :D
Meillä on myös vuoden ikäinen kissa Mosse. Mosse on lasten sylikissa, hän aamuisin odottaa oven takana, että lapset heräävät ja lastenohjelmien ajan hän on lasten sylissä paijattavana.
Yhdessä perheenä olemme kokeneet kaikennäköistä, mutta kaikesta ollaan selvitty entistä vahvempina. Olemme aktiivinen perhe, joka tykkää yhdessä tehdä kaikkea, emme juuri pysy paikoillaan vaan aina menossa. Kaikilla meillä on myös omaa aikaa, jota vietämme itse kukin omalla tavallaan. Tällä hetkellä 90% mitä lasten suusta tulee liittyy mm pissaan ja kakkaan. Tämä on ihan uskomaton vaihe kun nämä jutut jaksaa naurattaa niitä päivästä toiseen :D
Päätin ruveta kirjoittamaan blogia itseni takia lähinnä, minulla on aivan älyttömän huono muisti niin täältä voi sitten vuosien päästä lukea omia muistoja :) sekä kivahan se on jos joku muukin tykästyy tai samaistuu meidän tarinaan :)
-Mariella-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti