En ole ehkä vieläkään käsittänyt, että näytteestä ei löytynyt yhtään mitään! Niin käsittämätöntä!
Arvot mitä seuraamme kuukausittain labroissa ovat nousseet huimasti. Kuulosti jotenkin niin uskomattomalta että jos tilanne jatkuu näin Tobias pääsisi mm kesällä pyöräilemään, huvipuistoihin ja leikkiä niin kuin kaikki muutkin lapset, haaveissa olisi jopa vihdoin päästä aloittamaan sähly. Tobias oli niin onnellinen kun sai päiväkodissa mennä vihdoin kiipeilytelineeseen, jossa ei ole viimeiseen vuoteen saanut roikkua!!
Keskiviikkona sain myöhemmin vielä viestin sairaalasta, liittyen saman päivän labroihin, jotka olivat vieläkin nousseet. Purskahdin autossa aivan totaaliseen itkuun ja tuntui että harteilta lähti samalla monen kilon taakka ja stressi.
Skeptinen kun olen, en uskalla vielä täysin tätä juhlia, pelkään edelleen että tilanne tulisi vielä muuttumaan, mutta tällä hetkellä elämme toivossa että poikamme nyt parantuisi.
Lauantaiksi olin järjestänyt lapsille pienen yllätyksen tämän iloisen asian kunniaksi. Menimme flamingospahan uimaan. Tobiaksen ilme oli niin mahtava kun tajusi minne mennään. Tää tunne mikä itsellä on tällä hetkellä on sanoinkuvaamaton, näin pitkästä aikaa vanhan oikean Tobiaksen, joka on riemuissaan vedestä ja sai mennä liukumäkiin niin kuin muutkin lapset, eikä tarvinnut koko ajan varoa kaikkea. Käytiin vielä ravintolassa syömässä ja jätskillä. Tobiaksen sanoin: meillä oli täydellinen päivä!
-Mariella-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti